Siitä onkin jo reipas vuosi kun viimeksi sain päivitettyä kuvia tänne. Syy on kyllä hyvin yksinkertainen, ei ole ollut mitään mistä laittaa kuvia :D Mutta sen pidemmittä puheitta, siirrytään viimeisimmän "vuoden" projekteihin!

Sain tilaustyön, jossa piti suunnitella asiakkaan vaimolle sydänriipus 30-vuotis hääpäiväksi. Toiveena oli "kaksi kultaista sydäntä päällekäin, ja riipuksen takana piilossa nro 30" Eipä siinä muuta sitten kuin kynä kauniiseen käteen ja tällaiseen lopputulokseen päädyttiin:

 

Kuvan jäljentämistä kultalevylle 

Ja ei kun saha käteen ja sahailemaan...

Neulaviilalla muotojen siistimistä. Jätän aina varsinaisen korun jostain kulmasta kiinni levyyn, sillä korun muotoilu ja käsittely on huomattavasti helpompaa, kun on jotain mistä pitää kiinni. Muuten sitä viilailee enimmäkseen omia sormiaan...eikä se tunnu kovin hyvältä

Seuraavana edessä oli "alemman" sydämen jyrsiminen, jotta korulle saatiin enemmän
kolmiulotteisuutta. Tätä työtä tehdessä minulla oli vielä dremeli käytössä, mikä hidasti
työtekoa aivan julmetusti, sillä dremeli on ehkä vähän turhan iso kultasepän hommiin.
Käsi tuppasi kadottamaan tunnon vähän väliä ja pariin otteeseen tuli porattua sormeen...

Riipuksen sydämet alkoivat olla valmiit, joten seuraavaksi oli vuorossa taakse juotettava "30"

Homma alkoi pienen levypalan takomisella ohuemmaksi.

Seuraavaksi toistin käytännössä samat askeleet kuin sydänosassa, eli jäljensin numerot metalliin, sahailin karkean muodon, ja viilailin numerot lopulliseen muotoonsa. Ainoa ero oli ehkäpä tuo nollan tekeminen, oli aika villiä porailla dremelillä tuohon se reikä. Voisin melkein olla ylpeä siitä etten onnistunut teurastamaan sormiani siinä~~~

anteeksi huono kuvalaatu, mutta tästä työvaiheesta ei ollut oikein parempia kuvia...

Sitten vain piti juottaa kappaleet yhteen ja kiillotella riipus (:

Valmis koru:

Edestä

Ja takaa

 

Seuraava työni oli niinsanotusti pelastusoperaatio. Asiakas oli käynyt aikaisemmin kultasepän luona ja halusi, että hänen sormuksestaan irroitettaisiin siihen istutettu akvamariini ja siitä tehtäisiin yksinkertainen kehystetty kiviriipus. Alla näkyykin lopputulos... Jotenkin vain tuntuu todella oudolta, että joku kultaseppä on tehnyt tällaisen. Noh, minähän vedin kirurgin hanskat käteen ja rupesin töihin!

Heti ensimmäisenä sahasin akvamariinin kastikoineen irti ja irrotin akvamarinen kastikasta mahdollisimman varovasti. Akvamariini on hyvin herkkä kivi ja saattaa muuttaa väriään lämmetessä, joten en voinut ottaa riskiä tuhota lähemmäs 100 vuotta vanha jalokivi...

Kun akvamariini oli turvallisesti irti kastikasta, viilasin ylimääräiset jäämät niinsanotusta kehyksestä.

Sahasin 3mm paksuun hopealevyyn kastikalle paikan, viilailin ja sovittelin sen mahdollisimman tiukaksi juottamista varten.

Kun kastikka istui kehykseen, pääsin muotoilemaan kehyksen lopulliseen muotoonsa, juottamaan osat kiinni, kiillottamaan sekä istuttamaan akvamariinin takaisin. Kyseiset kuvat karkasivat johonkin bittiavaruuden syövereihin PAHOITTELUNI!!

Valmis paranneltu riipus. Korjasin myös riipuslenkin nätimmäksi. Asiakas oli erittäin tyytyväinen lopputulokseen, paras mahdollinen palkkio työstä!

 

Viimeisin asiakastyöni oli 30-vuotis lahja autoharrastajalle, voiko parempaa aihepiiriä saada? Tein muutaman paperillisen erilaisia suunnitelmia, mutta siivotessani onnistuin tuhoamaan hienosti kaikki luonnokset. Onneksi olimme kuitenkin asiakkaan kanssa samalla sivulla suunnitelmien kanssa ja lopullinen päätös riipuksesta syntyi hyvinkin nopeasti paikanpäällä. Tein ensin riipuksesta prototyypin hopeasta ja sitä sitten vielä muokattiin hieman ja sen jälkeen lähdin työstämään lopullista riipusta.

Ensimmäisenä otin kiintoavaimen työnalle,

Pyöristin ensin levyn päät ja sahasin sitten kiintoavaimen karkean muodon.

Täytyy sanoa, että minulla oli ehkä vähän turhankin hauskaa pelleillessäni pienellä kiintoavaimella... Meinasi unohtua se työnteko kokonaan...hupsista

Seuraavana oli SS-logon duunaaminen. Ehkä suurin ongelma oli saada logo mahdollisimman lähelle todellista logoa, ilman että kukaan pystyisi jauhamaan mitään tekijänoikeuksista.

Tätä työtä tehdessä pääsin käyttämään uutta mikromoottoriani ja olin innoissani kuin pieni lapsi jouluaattona. Mikromoottori Strong 207:ssa on kuitenkin tehoja 120W ja käsikappale on ihan järkyttävän mukava kädessä. Työ sujuikin kuin unelma flekkisterää laulattaen.

Kiintoavaimesta jääneestä palasta saakin oikein hyvän riipuslenkin kun näyttää sille hieman lämpöä ja rakkautta....ja vasaraa

Sitten vain taivutellaan riipuslenkki oikeaan muotoonsa...

Sekä onnistutaan sinkoamaan pieni riipuslenkki jonnekkin....kyllä se varmaan tuolla jossain tavaran seassa on....vai tippukohan se sittenkin lattialle... siinä menikin sitten puolituntia riipuslenkkiä metsästäessä. Lopulta se löytyi lattialta työkalupakin takaa. Onneksi. Kultaa kun ei ihan hirveesti haluaisi viljellä ympäriinsä.

Sitten vain juottamaan osat yhteen. Tämä pirulainen on yllättävän hyvä pienestä koosta huolimatta. (Ei kannata aliarvioida meitä vähän pienempiä pelkästään koon perusteella)

Ei muuta kuin juotoskynä täyttöön ja polttamaan sormet...eikun siis juottamaan nätisti kaikki kappaleet yhteen.

Näinkin pienten kultaosien juottamiseessa kannattaa olla erittäin varovainen sillä ne onnistuu skrymppaamaan erittäin helposti kun vähän näyttää epähuomiossa liikaa juotospilliä.

Sitten ei tarvinnut kun enää kiillottaa riipus ja tässä on lopullinen työ:

 

Ensikertaan taas!!

-----Taawi-----